Yhteystiedot

Riitta Kuisma
Märyntie 4B
25250 MÄRYNUMMI

040-5461654
riitta.aarnio@
aarniometsankennel.com

Rotumääritelmät

 

Ryhmä: 7
FCI:n numero 119
Rotukoodi 307
Hyväksytty: FCI 29.11.2000, käännös SKL-FKK 12.1.2004

LYHYTKARVAINEN SAKSANSEISOJA         
(DEUTSCHER KURZHAAR)
Alkuperämaa: Saksa 

KÄYTTÖTARKOITUS: 
Monipuolinen ja monikäyttöinen metsästyskoira.

FCI:N LUOKITUS: 
Ryhmä 7 kanakoirat,
alaryhmä 1 mannermaiset kanakoirat; käyttökoetulos vaaditaan.

LYHYT HISTORIAOSUUS:
Lyhytkarvaisen saksanseisojan historia alkaa koirista, joita käytettiin ennen kaikkea Välimeren maissa riistalintujen verkkometsästyksessä sekä apuna haukolla metsästettäessä. Seisovat lintukoirat tulivat Espanjan, Ranskan ja Flanderin kautta Saksan hoveihin. Näiden koirien tärkein ominaisuus oli taipumus seistä riistalle. Ensimmäisten kaksipiippuisten haulikoiden käyttöönoton myötä (v.1750) seisoville lintukoirille tuli yhä enemmän tarvetta. Riistalinnut ammuttiin lennosta koirien edestä. Tästä alkoi pelkästään seisovan koiran jalostaminen monikäyttöiseksi metsästyskoiraksi. Vuodesta 1897 alkaen julkaistu vuosikirja "Zuchtbuch Deutsch Kurzhaar" on ollut perusta kehitettäessä rodun jalostusta. Prinssi Albrecht zu Solms-Braunfeld kirjasi lyhytkarvaisen saksanseisojan rotumerkit, laati rakenteen arvosteluohjeet ja lopulta myös yksinkertaiset koesäännöt metsästyskoirille. Nykyään lyhytkarvaisilla saksanseisojilla on tarkat jalostus- ja koesäännöt. Lyhytkarvaisen saksanseisojan tulee rotumääritelmän mukaan olla monipuolinen metsästyskoira, joka toimii metsästystilanteissa kaikkien sille asetettujen vaatimusten mukaisesti vielä vanhanakin.

YLEISVAIKUTELMA:
Jalo ja sopusuhtainen koira, jonka rakenne ilmentää voimaa, kestävyyttä ja nopeutta. Hyvä ryhti, sulavat ääriviivat, kuiva pää, oikea-asentoinen häntä, tiivis ja kiiltävä karvapeite sekä maatavoittavat ja tasapainoiset liikkeet korostavat koiran jaloutta.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:
 Rungon pituuden tulee olla hieman säkäkorkeutta suurempi.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:
Vahva, tasapainoinen, luotettava ja hillitty, ei hermostunut, arka eikä aggressiivinen.

PÄÄ:
Kuiva, selväpiirteinen, ei liian kevyt eikä liian raskas. Pään voimakkuus ja pituus ovat sopusoinnussa runkoon ja sukupuoleen.
KALLO-OSA:
Riittävän leveä ja loivasti kaartuva; niskakyhmy on hieman havaittavissa; otsauurre ei ole liian syvä; kulmakaaret ovat selväpiirteiset.
OTSAPENGER:
Vain hieman erottuva.
KIRSU:
Hieman ulkoneva. Sieraimet riittävän suuret, leveät ja liikkuvat. Kirsun perusväri on ruskea, mustilla ja mustapäistäriköillä kuitenkin musta; lihanvärinen tai täplikäs kirsu sallitaan ainoastaan pohjaväriltään valkoisilla koirilla.
KUONO-OSA:
Pitkä, leveä, syvä ja voimakas, jotta koira kykenee kantamaan riistan oikein. Sivulta katsottuna kuononselkä on hieman kupera vaihdellen jalosta kyömystä vain loivasti kaartuvaan. Kyömy on uroksilla voimakkaampi. Täysin suora kuononselkä ei ole niin näyttävä, mutta kuitenkin hyväksyttävä. Painunut (kovera) kuononselkä on vakava virhe.
HUULET:
Tiiviit, eivät liian riippuvat ja hyvin pigmentoituneet. Huulilinja on kirsusta alaspäin lähes pystysuora jatkuen loivana kaarena kohtuullisen selvään suupieleen.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA:
Leuat ovat voimakkaat. Täydellinen, säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta, jolloin yläetuhampaiden tulee tiiviisti koskettaa alaetuhampaiden etupintaa ja hampaat ovat leukoihin nähden lähes kohtisuorassa. Hammaskaavion mukaisesti 42 tervettä hammasta.
POSKET:
Vahvat ja lihaksikkaat.
SILMÄT:
Keskikokoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sijaitsevat. Ihanneväri on tummanruskea. Silmäluomet ovat tiiviit.
KORVAT:
Kohtuullisen pitkät, ylös ja leveästi kiinnittyneet, tylppäkärkiset, sileät ja tiiviisti päänmyötäiset, eivät kiertyneet. Korvalehdet eivät ole liian paksut eivätkä liian ohuet ja ne ulottuvat eteen vedettyinä suunnilleen suupieleen. 
 

KAULA:
Pituudeltaan suhteessa koiran kokonaisuuteen, tasaisesti säkää kohti levenevä. Niska on hyvin lihaksikas ja hieman kaareva. Tiivis kaulanahka.

RUNKO:
YLÄLINJA:
Suora ja hieman laskeva.
SÄKÄ: 
Selvästi erottuva.
SELKÄ: 
Kiinteä ja lihaksikas. Okahaarakkeiden tulee olla lihasten peitossa.
LANNE: 
Lyhyt, leveä, lihaksikas ja suora tai hieman kaareva. Selkä liittyy lanteeseen sulavasti ja kiinteästi.
LANTIO: 
Leveä, riittävän pitkä ja lihaksikas, ei jyrkästi laskeva vaan hännän tyveä kohti vain loivasti viettävä.
RINTAKEHÄ: 
Leveyttään syvempi, eturinta on selvästi erottuva ja rintalasta mahdollisimman pitkälle taakse ulottuva. Rintakehä ulottuu kyynärpäiden tasolle. Kylkiluut ovat selvästi kaareutuneet, rintakehä ei ole litteä eikä tynnyrimäinen. Takimmaiset kylkiluut ulottuvat pitkälle taakse.
ALALINJA JA VATSA: 
Kuiva ja hieman kohoava kaartuen tyylikkäästi kohti takaosaa.
HÄNTÄ:
Ylös kiinnittynyt, tyvestä vahva ja kärkeä kohti oheneva ja keskipitkä. Koiran metsästyskäyttöä varten typistetty noin puoleen pituuteen. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Häntä on levossa riippuva, liikkeessä vaakasuora, ei liian korkealle selkälinjan yläpuolelle kohoava eikä voimakkaasti kaareutunut. (Maissa, joissa laki kieltää häntien typistämisen, häntä jätetään luonnollisen pituiseksi. Typistämättömän hännän tulee ulottua kintereisiin ja olla joko suora tai hieman sapelimaisesti kaartunut.)

RAAJAT:

ETURAAJAT:

YLEISVAIKUTELMA:
Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivusta katsottuna selvästi rungon alla.
LAVAT: 
Lapaluut ovat viistot, taakse sijoittuneet ja tiiviisti rungonmyötäiset. Lihakset ovat vahvat ja kuivat. Hyvä lapaluun ja olkavarren välinen kulmaus.
OLKAVARRET: 
Mahdollisimman pitkät, lihaksikkaat ja kuivat.
KYYNÄRPÄÄT: 
Rungonmyötäiset, eivät kuitenkaan liian tiiviit; kauas taakse sijoittuneet, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Hyvä olkavarren ja kyynärvarren välinen kulmaus.
KYYNÄRVARRET:
Suorat ja riittävän lihaksikkaat. Luusto on vankka, ei liian järeä.
RANTEET: 
Voimakkaat.
VÄLIKÄMMENET: 
Eivät pystyasentoiset, välikämmenen ja kyynärvarren välinen kulmaus on erittäin pieni.
KÄPÄLÄT: 
Muoto vaihtelee pyöreästä soikeaan; varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja riittävän kaarevat ja niissä on vahvat kynnet. Päkiät ovat lujat ja kestävät. Käpälät ovat yhdensuuntaiset, eivät sisään eivätkä ulos kiertyneet seistessä eikä liikkeessä.

TAKARAAJAT:
YLEISVAIKUTELMA: 
Takaraajat ovat takaa katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset. Hyvät kulmaukset ja voimakas luusto.
REIDET:
Pitkät, leveät ja lihaksikkaat. Hyvä lantion ja reisiluun välinen kulmaus.
POLVET: 
Voimakkaat ja hyvin kulmautuneet.
SÄÄRET: 
Pitkät, lihaksikkaat ja jänteikkäät. Säären ja välijalan välinen kulmaus on hyvä.
KINTEREET: 
Voimakkaat.
VÄLIJALAT:
Pystysuorat ja voimakkaat.
KÄPÄLÄT: 
Kuten etukäpälät.

LIIKKEET:

Maatavoittavat; voimakas takaraajan työntö ja sitä vastaava etuaskel. raajat liikkuvat suoraan ja yhdensuuntaisesti. Koiran asento on ryhdikäs. Peitsaus ei ole toivottavaa.

NAHKA: 
Tiiviisti rungonmyötäinen ja poimuton.

KARVAPEITE:
KARVA: 
Lyhyttä ja tiheää, karhean ja kovan tuntuista. Päässä ja korvissa karva on ohuempaa ja lyhyempää, hännän alapuolella se ei ole merkittävästi pitempää. Karvapeitteen tulee peittää iho kauttaaltaan.
VÄRI:
- Yksivärinen ruskea.
- Ruskea, jossa vähäisiä valkoisia tai pilkullisia merkkejä rinnassa ja raajoissa.
- Tumma ruskeapäistärikkö, jossa on ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja. Tällaisen koiran pohjaväri ei ole ruskea valkoisin karvoin eikä valkoinen ruskein karvoin, vaan karvapeite koostuu ruskeiden ja valkoisten karvojen lämpimästä sekoituksesta. 
Käytännön metsästyksessä tämä maaston väri on arvokas ominaisuus. Takaraajojen sisäpinnan ja hännän kärjen karvapeite on usein vaaleampaa.
- Vaalea ruskeapäistärikkö (kimo), jossa on ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja; laikut voivat myös puuttua. Valkoisia karvoja on enemmän kuin ruskeita.
- Valkoinen, jossa ruskea pää ja ruskeita laikkuja tai pilkkuja.
- Musta väri voi esiintyä ruskean tilalla samoina vivahteina tai päistärikkönä. 
- Keltaiset kulomerkit sallitaan.
- Läsi, otsapiirto ja täplikkäät huulet sallitaan.

KOKO:
SÄKÄKORKEUS: 
Uroksilla 62 - 66 cm, nartuilla 58 - 63 cm.

VIRHEET:
Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
- ryhdittömyys ja puutteellinen sukupuolileima
- liian lyhyt kuono-osa
- liian raskaat tai liian niukat huulet
- yhteensä kahden hampaan puuttuminen neljästä P1 ja kahdesta M3 hampaasta.
- liian pitkät, liian lyhyet tai liian raskaat korvat; liian kapeasti kiinnittyneet tai
   kiertyneet korvat
- liian vaaleat tai keltaiset petolinnun silmät
- liian pitkät, liian lyhyet tai liian raskaat korvat; liian kapeasti kiinnittyneet tai kiertyneet
  korvat
- löysää kaulanalusnahkaa
- lievästi köyry selkä
- liian lyhyt lantio
- liian syvä rintakehä
- asennoltaan liian korkealla selkälinjan yläpuolella oleva tai voimakkaasti kiertynyt häntä
- sisään tai ulospäin kiertyneet kyynärpäät tai käpälät
- ahtaat tai leveäasentoiset eturaa jat
- jäykät takaraajat
- lievä länkisäärisyys, lievä pihtikinttuisuus
- lievästi ahdas takaosa

VAKAVAT VIRHEET:
- kömpelö, lymfaattinen tai raskasluinen rakenne
- voimakas otsapenger
- lihanvärinen tai täplikäs kirsu (paitsi valkopohjaisilla koirilla)
- suippo kuono tai kovera kuononselkä
- tasapurenta tai osittainen tasapurenta (tasapurenta sallitaan yli nelivuotiailla
  yksilöillä, mikäli se johtuu ikääntymisestä ja purenta on aiemmin näyttelyssä
   todettu oikeanlaiseksi)
- selvä köyryselkä tai lievä notkoselkä
- huomattava puutos rinnansyvyydessä; heikosti kehittynyt eturinta; liian litteä tai
   tynnyrimäinen rintakehä
- voimakkaasti sisä- tai ulkokierteiset kyynärpäät
- pehmeät tai liikaa periksi antavat ranteet
- pystyt välikämmenet
- voimakas pihtikinttuisuus tai voimakas länkisäärisyys sekä seistessä että liik-
   keessä
- takakorkeus
- hajavarpaisuus, litteät käpälät
- kömpelöt liikkeet
- yli 2 cm:n poikkeamat säkäkorkeudesta

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
- selvästi virheellinen sukupuolileima
- useamman kuin yhteensä kahden hampaan puutos neljästä P1 ja kahdesta
  M3 hampaasta; yhden tai useamman muun hampaan puutos. Näkymättömissä olevat
  hampaat luetaan puuttuviksi mikäli niitä ei ole todettu aiemmissa näyttelyissä
   tai kokeissa.
- ylä-, ala- tai risti purenta kaikkine välimuotoineen
- ylimääräiset hampaat, jotka eivät sijaitse hammasrivissä
- kitalaki- ja huulihalkio
- hyvin löysät silmäluomet, ulko- tai sisäkierteiset silmäluomet (ektropium tai entropium), 
  kaksinkertaiset silmäripset (distichiasis)
- epämuodostunut rintakehä (esim. erittäin lyhyt ja voimakkaasti kuroutunut)
- takaraajojen kannukset
- kaikki luonneviat
Vihaisuus ja sairaalloiset piirteet ovat hylkääviä virheitä

HUOM. 
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.
 

RANSKANSEISOJIEN ROTUMÄÄRITELMÄT
(Rotumääritelmien epäviralliset käännökset) 

ROTUHISTORIA

Braque Francais on hyvin vanha seisova lintukoirarotu, Euroopan vanhimpia. Ensimmäiset yksilöt tulivat mahdollisesti Italiasta tai Espanjasta, jossa ne olivat syntyneet ajo- ja lintukoirien risteytyksenä. Aikoinaan rotua esiintyi koko Ranskassa. Rotu kävi yhä harvinaisemmaksi 1800- luvun loppupuolella mm. siitä syystä, että se sai kilpailijoikseen muita eurooppalaisia lintukoirarotuja. Kanta onnistuttiin kuitenkin pelastamaan ja elvyttämään 1900-luvun alussa. Nykyisin rotua tavataan vain Etelä-Ranskan Pyreneillä josta rotu on myös kotoisin. Tätä nykyä se on arvostettu rotu, jonka kanta on päässyt hyvään alkuun Ranskassa. Braque Francais sopii erinomaisesti metsästämään vaikeissakin oloissa sekä avoimessa maastossa  että vuoristossa. Se ei ole pelkästään seisoja vaan myös loistava noutaja. Rodusta on kaksi muunnosta, Gascognelaistyyppi, joka on kookkaampi, sekä säkäkorkeudeltaan hieman matalampi Pyreneläistyyppi. Niiden rotumääritelmät eroavat toisistaan hyvin vähän. Molemmat muunnokset ovat erittäin hyviä metsästyskoiria.

 

Ranskanseisoja, Gascognelaistyyppi
(iso ranskanseisoja)
(nimen epävirallinen käännös)

Braque francais type Gascogne

Lyhyt rotumääritelmä: 
Jalon näköinen koira, roteva ja vahvaraajainen, voimakas mutta ei raskasrakenteinen.

Pää:
Ei liian raskas, mutta riittävän jykevä. Kallo melkein litteä tai hieman kaartuva, keskellä heikko harjanne. Niskakyhmy vain vähän korostunut. Otsapenger ei painunut eikä korostunut. 

Kuono:
Suora iso, nelikulmainen. Huulet hyvin laskeutuneet. Suupielissä poimut. Kirsu leveä, kastanjanruskea. Sieraimet hyvin avoimet. 

Silmät:
Hyvin avoimet, kunnolla kuopissa. Kastanjanruskeat tai tumman keltaiset. Katse luottavainen , mietteliäs ja lempeä. 

Korvat:
Keskipitkät, silmien tasolle kiinnittyneet, eivät liian leveät kiinnityskohdastaan, päätä hyvin kehystävät, vähän poimuttuneet, kärjestä pyöristyneet. Poskenreunoissa korvan kiinnityskohdan tienoilla tulee näkyä yksi tai kaksi  pystysuoraa poimua. 

Kaula:
Kohtalaisen pitkä, yläosastaan hieman kaareva. Vaikuttaa hieman paksulta riippuvan kaulanahan vuoksi. 

Lavat:
Hyvin lihaksikkaat ja kohtalaisen viistot. 

Rinta:
Edestä leveä, sivulta katsottuna syvä kyynärpään tasolle ulottuva. Kylkiluut pyöristyneet. 

Selkä:
Leveä suora, joskus pitkähkö, mutta aina vahva ja tukeva. 

Lanne:
Lyhyt, lihaksikas, hieman kaareva. 

Lantio:
Hieman viisto selkäviivaan nähden. Lonkat selvästi ulkonevat. 

Kupeet:
Litteät ja hieman ylös vetäytyneet. 

Häntä:
Tavallisesti typistetty, mutta pitkäkään häntä ei virhe, mikäli koira kantaa sen hyvin. 

Reidet:
Voimakkaat, mutta eivät aina kovin viistot. 

Eturaajat:
Suorat, leveät ja lihaksikkaat. Kyynärpää hyvin sijoittunut. Välikämmenet vahvat. 

Takaraajat:
Kintereet leveät, kohtuullisesti kulmautuneet. 

Käpälät:
Tiiviit, melkein pyöreät tai hieman soikeat. Päkiät paksut. Kynnet vahvat. 

Karvapeite:
Melko paksu ja sileä, päässä ja korvissa ohuempi.

Iho:
Joustava ja melko löysä. 

Väri:
Valkoinen, jossa tummia kastanjanruskeita laikkuja, joko ilman pienempiä täpliä tai kokonaan täplikäs. joskus kastanjanruskeatäpläinen ilman isompia laikkuja. Silmien yläpuolella, huulissa ja raajoissa on jonkin verran himmeitä kellanpunaisia merkkejä. 

Koko:
Noin 58-66 cm

Paino:
Noin 25 – 31,5 kg 

Virheitä:
Liian lyhyt pää. Liian raskaat poskikaaret. Liian ryppyinen naama. Kalpeita täpliä kirsussa ja silmäluomissa. Terävä kuono. Liian kapea tai leveä kallo. Vaaleat silmät. Epäystävällinen tai vihainen katse. Liian ylös kiinnittynet, huonoasentoiset, liian pitkät tai liian poimuiset korvat. Hennot lavat. Käpälät liian lähellä toisiaan. 

Hylkäävät virheet:
Musta kirsu, kaksiosainen kirsu. Turkissa mustia täpliä tai mustia karvoja. kannukset tai niiden leikkausjäljet.

 

RANSKANSEISOJA, PYRENELÄISTYYPPI
(nimen virallinen käännös)

Braque francais type Pyrénées

Lyhyt rotumääritelmä:
Pienellä Ranskanseisojalla on samat mittasuhteet kuin suuremmallakin. Koko on pienempi ja rakenne kevyempi, mutta yleisvaikutelmaltaan se on samalla tavalla voimakasta ja rotevaa tyyppiä. 

Yleisvaikutelma:
Vanttera, lihaksikas, mutta ei kömpelö koira. 

Kallo:
Lyhyempi kuin isolla Ranskanseisojalla. 

Kuono:
Ei nelikulmainen, mutta ei teräväkään. Joskus vähän kyömy. 

Huulet:
Eivät yhtä suuret kuin suuremmalla tyypillä. 

Korvat:
Korkeammalle kiinnittyneet, vähän lyhyemmät, vähän poimuttuneet. 

Kaula:
Vähän tai ei lainkaan löysää kaulanahkaa. 

Selkä:
Lyhyempi. 

Kupeet:
Eivät yhtä syvät. 

Raajat:
Rakenteeltaan kevyemmät. 

Käpälät:
Joustavat, vahvat.

Häntä:
Ohut. Voidaan typistää (Ranskassa). Joskus synnynnäisesti lyhyt. 

Väri:
Valkoinen erisävyisin kastanjanruskein laikuin ja täplin tai ilman täpliä.  Kastanjanruskeatäpläinen ja –pilkkuinen.
Yksivärinen kastanjanruskea, jolloin päässä, rinnassa ja raajoissa voi olla valkoista. Valkoinen kanelinruskein laikuin ja täplin.
Joskus yksivärinen.
Vaaleita punaruskeita merkkejä voi olla silmien yläpuolella, poskissa ja raajoissa tai siellä täällä täplinä. 

Koko:
Säkäkorkeus 47 - 58 cm (ihannekoko 50 – 55 cm) 

Paino:
Noin 17 – 25 kg 

Virheitä:
Liian raskas pää. Liian voimakkaat posket. Liian leveä tai kapea kallo. Terävä kuono. Vaaleat silmät. Vihainen tai ilkeä ilme. Pigmentin puuttuminen kirsusta tai silmäluomista. Liian pitkät, liian lyhyet, huonoasentoiset tai koiran huonosti kantamat korvat. Litteät lavat, kylkiluut tai reidet. Löysä nahka. Liian kevyt tai liian raskas rakenne. 

Hylkäävät virheet:
Musta tai  kaksiosainen kirsu. Mustaa väriä turkissa. Kannukset tai niiden leikkausjäljet. 

Huomaa:
Uroksella oltava kaksi selvästi normaalia, täysin kivespussiin laskeutunutta kivestä. 

 

 

Ryhmä: 6
FCI:n numero: 161
Hyväksytty: FCI 24.6.1987
SKL-FKK 6.10.1987Finska Kennelklubben ry


BEAGLE

Alkuperämaa:
Iso-Britannia

Yleisvaikutelma:
Vankka, tiivisrakenteinen ajokoira, jalon voimakas mutta ei
karkea.

Käyttäytyminen / luonne:
Iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä,
ajava koira. Rohkea ja hyvin aktiivinen, sisukas ja päättäväinen. Valpas, älykäs, tasapainoinen ja ystävällinen. Ei vihainen eikä arka.

PÄÄ
Keskipitkä, voimakas olematta karkea, nartulla sirompi. Ei ryppyjä eikä poimuja.

Kallo-osa:
Hieman kaareva, kohtalaisen leveä, niskakyhmy verrattain selvästi havaittavissa.

Otsapenger:
Hyvin muotoutunut.

Kirsu:
Leveä, mieluiten musta, vaaleammilla koirilla se voi olla vähemmän pigmentoitunut. Sieraimet suuret.

Kuono-osa:
Puolet pään pituudesta, ei suippo.

Huulet:
Hyvin kehittyneet.

Leuat / hampaat / purenta:
Leuat voimakkaat. Virheetön leikkaava purenta, yläetuhampaat tiiviisti alaetuhampaiden ulkopintaa vasten.

Silmät:
Tumman- tai pähkinänruskeat, suurehkot, eivät syvälle painautuneet eivätkä ulkonevat, verrattain kaukana toisistaan.
Ilme vetoavan lempeä.

Korvat:
Pitkät, kärkiosastaan pyöreät, lähelle kirsun kärkeä ulottuvat, matalalle kiinnittyneet, ohuehkot, kauniisti poskenmyötäisinä riippuvat.

Kaula:
Työskentelyn helpottamiseksi pitkähkö, hieman kaareva, vähän löysää kaulanahkaa.

RUNKO

Ylälinja:
Vaakasuora ja tasainen.

Lanne:
Lyhyt, voimakas ja joustava.

Rintakehä: Syvä, kyynärpäiden alle ulottuva. Kylkiluut hyvin kaareutuneet, rintakehä pitkä.

Alalinja ja vatsa:
Vatsaviiva vain hieman nouseva.

Häntä:
Vahva, keskipitkä, korkealle kiinnittynyt, iloisesti pystyssä. Ei selän päälle kaartunut eikä tyvestä eteenpäin taittunut. Hyvä karvoitus, alapuolella runsaampi.

RAAJAT

ETURAAJAT

Yleisvaikutelma:
Eturaajat ovat suorat, rungon alle oikein sijoittuneet, vahva- ja pyöreäluiset, eivätkä alaspäin ohenevat.

Lavat:
Viistot, tiiviit.

Kyynärpäät:
Tiiviisti rungon myötäiset, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset. Korkeus kyynärpäästä säkään noin puolet koiran korkeudesta.

Välikämmenet:
Lyhyet.

Käpälät:
Tiiviit ja vahvat, ei jäniksenkäpälät. Varpaat hyvin kaarevat, päkiät vahvat.
Kynnet lyhyet.

TAKARAAJAT

Yleisvaikutelma:
Takaraajat ovat yhdensuuntaiset.

Reidet:
Jäntevät.

Polvet:
Hyvin kulmautuneet.

Kintereet:
Vankat ja matalalle sijoittuneet.

Käpälät:
Kuten etukäpälät.

Liikkeet:
Selkä liikkeessä vaakasuora, vakaa ja kiinteä. Askel pitkä, vapaa ja matala. Takaraajoissa hyvä työntö. Liikkeet eivät edestä korkeat, kauhovat tai kerivät eivätkä takaa ahtaat.

KARVAPEITE

Karva:
Lyhyt, tiheä ja säänkestävä.

Väri:
Kaikki hyväksytyt englantilaisperäisen ajokoiran (hound) värit, paitsi maksanruskea. Hännän kärki valkoinen.

KOKO JA PAINO

Säkäkorkeus:
Tavoitekorkeus 33 – 40 cm.

Virheet:
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

HUOM! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin